PÄÄSIÄINEN JA HAPPAMATTOMAN LEIVÄN JUHLA

Tämän Raamatun juhlia käsittelevän tutkistelusarjamme kolmannen jakson aiheena on pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla. Luemme Kolmannesta Mooseksen kirjasta:

"Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi. Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on happamattoman leivän juhla Herran kunniaksi; syökää happamatonta leipää seitsemän päivää.

Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Tuokaa Herralle uhri seitsemänä päivänä. Seitsemäntenä päivänä on pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako" (3. Moos. 23:5-8).

Juhlan historiallinen tausta

Lukemamme Raamatun kohta kertoo kahdesta juhlasta, pääsiäisestä ja happamattoman leivän juhlasta. Ne liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että käytännössä nämä kaksi juhlaa ovat muodostuneet yhdeksi kahdeksanpäiväiseksi juhlaksi, jota kutsutaan pääsiäiseksi.1

Pääsiäinen, hepreaksi Pesach, ilmoittaa kevään tulon juutalaisessa kalenterissa. Sen merkitys esitetään selvästi Raamatussa. Heprealainen sana pesach tarkoittaa ”kulkea” jonkin ”ohi”. Tästä tulee juhlan englanninkielinen nimi Passover. Tämä viittaa historialliseen tapahtumaan, kun Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta.

Koska faarao kovetti sydämensä eikä halunnut vapauttaa Israelia, Jumala lähetti kymmenen vitsausta, jotta tämä sokaistunut johtaja taipuisi päästämään Israelin menemään. Mutta niin kauhistuttavia kuin ensimmäiset yhdeksän vitsausta olivatkin, vasta kymmenes taivutti faaraon Israelin Jumalan edessä. Tästä vitsauksesta varoittaessaan Jumala sanoi lähettävänsä kuolemanenkelin surmaamaan esikoispojan jokaisesta kodista.

Jokainen Jumalan tuomio voidaan kuitenkin myös välttää. Sellainen koti, jonka oven pihtipieliin ja kamanaan siveltiin uhrilampaan verta, sai lupauksen: "Kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata" (2. Moos. 12:13).

Pääsiäinen on esikuva lunastuksesta. Juhlana se muistuttaa siitä, kuinka Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Mutta pääsiäisen profeetallinen kuva pitää sisällään koko maailman lunastuksen.2

Perinteinen juutalainen pääsiäisen viettotapa ja sen Messias-keskeisiä opetuksia

Pääsiäisen historiallinen merkitys on niin suuri juutalaiselle kansalle, että kaikista juhlista juuri sen viettäminen lienee kaikkein juhlallisinta.3 Toora sanoo, että silloin ihmisten on poistettava kaikki happamat tuotteet talouksistaan (2. Moos. 12:15). Tämän oli määrä muistuttaa israelilaisia siitä, että lähtö Egyptistä tapahtui niin nopeasti, ettei heillä ollut aikaa leipoa hapatteella kohotettua leipää. Juutalaiset kodit siivotaan ja tarkastetaan joka kevät ennen pääsiäistä niin perusteellisesti, ettei kotoa voi löytää happamia tuotteita. Koska hapan on Raamatussa synnin vertauskuva, sen hävittäminen on esikuva Messiaan työstä kaiken pahan poistajana.

Kodin siivouksen jälkeen valmistaudutaan pääsiäisen keskeisimmän perinteen, seder –aterian, viettoon. ”Seder” tarkoittaa ”järjestystä”. Aterialla tapahtuvien toimenpiteiden järjestys perustuu 2. Moos. 12. lukuun. Jumala käski israelilaisten juhlia tuota iltaa syömällä lammasta ja happamatonta leipää sekä katkeria yrttejä.

Juutalaisessa perinteessä pääsiäisateriaan liittyy monia elementtejä. Niin sanotulle seder -vadille asetetaan seuraavat tarvikkeet: Lampaan sääriluu, joka edustaa lampaan uhraamista. Paahdettu, kovaksi keitetty kananmuna, joka edustaa temppelin aikaisia polttouhreja. Katkerat yrtit, tavallisesti piparjuurta, muistona Egyptin orjuuden katkeruudesta. Makea omena-pähkinäseos, joka muistuttaa vapautuksen suloisuudesta. Ja persilja, vihreä vihannes, joka puhuu elämästä.4

Tämä perinteinen seder –vati seremoniallisine tarvikkeineen voi olla todella puhutteleva ja kertoa ei vain Israelin Egyptistä vapautumisen historiasta, vaan myös Messiaan tuomasta vapautuksesta synnin orjuudesta. Lampaan sääriluussa on kuvattuna Jumalan Pääsiäiskaritsa, Jeesus Messias. Paahdettu, kovaksi keitetty kananmuna, joka on perinteen mukaan temppelin aikaisten polttouhrien symboli, edustaa uuden liiton uskovalle Messiaan uhria. Katkerat yrtit kuvaavat sitä synnin orjuutta, jossa me olimme ennen Pelastajamme kohtaamista. Makea omena-pähkinäseos muistuttaa pelastuksen suloisuudesta Vapahtajassamme. Persilja, vihreä vihannes, symboloi tulevaisuutta ja toivoa, minkä saamme osaksemme Messiaan omina.5

Pääsiäisenä, niin kuin useimpina raamatullisina juhlapyhinä, tarjoillaan erityisiä ja merkityksellisiä ruokalajeja. Tämä kertoo siitä, että juutalaisesta näkökulmasta katsottuna teologiaa ei vain opeteta, vaan sitä myös syödään.6 Tämän vuoksi kaikki ihmiset – juutalaiset ja muut kansat, aikuiset ja lapset – voivat oppia hyvin paljon viettämällä raamatullisia juhlia!

Erityisen suurta uteliaisuutta seder-aterialla herättää tarjoilulautanen, jolla on happamatonta leipää, hepreankielellä matsaa. Lautasessa on kolme erillistä osastoa. Pala happamatonta eli matsa–leipää laitetaan kuhunkin osastoon. Näin ne ovat kukin erillään mutta silti yhdessä astiassa. Ei tiedetä tämän tavan tarkkaa alkuperää. Rabbit arvelevat, että tämä kolme matsaa sisältävä lautanen edustaa ykseyttä – ehkä Israelin kansan ykseyttä esi-isien kautta (Aabraham, Iisak ja Jaakob) tai Israelin sukujen ykseyttä (Aaron, leeviläiset ja tavallinen kansa).7 Uuden liiton uskovina voimme ymmärtää näiden leipien symboloivan Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Erityisen tärkeää osaa seder-aterialla näyttelee keskimmäinen matsa-leivän pala, jossa voimme selvästi nähdä Jumalan Pojan, Messiaan, symbolin.8

Seder –aterian ensimmäisen osan aikana tämä keskimmäinen matsa –leivän pala otetaan käteen ja taitetaan kahtia. Uuden liiton uskovina ymmärrämme, että toimenpide kuvaa Messiaan murtamista, joka tapahtui ristillä. Siinä toteutui hänen kaksi tehtäväänsä: 1. Hän oli Jumalan Karitsa, joka uhrattiin Israelin ja koko maailman syntien sovitukseksi. 2. Samalla hän oli myös Juudan leijona, joka kuolemansa kautta murskasi paholaisen vallan (Kol. 2:15; Hepr. 2:14-15).9

Tämän kahtia taitetun leipäpalan toinen puoli asetetaan takaisin matsa-lautaselle. Mutta toisen puolikkaan seder –aterian johtaja käärii lautasliinaan ja kätkee jonnekin huoneessa. Tätä kätkettyä matsa–leipää kutsutaan nimellä afikomen, joka on kreikkaa ja merkitsee: ”se, joka tulee viimeiseksi”. Rabbit sanovat sen tarkoittavan, että afikomen on viimeinen asia, joka syödään seder –aterialla, eli jälkiruoka. Toiset ovat ehdottaneet käännöstä: ”hän tulee uudelleen”.10

Tällä kaikella on valtava vertauskuvallinen sanoma Jeesukseen Messiaanaan uskovalle: Liina, johon leipäpalan puolikas kääritään, viittaa käärinliinaan ja ilmaisee, että Messias surmataan ja haudataan käärinliinaan käärittynä. Kun tämä liinaan kääritty leipä otetaan jälleen esiin aterian lopulla, me näemme, kuinka osuvasti se kuvaa Messiaan ylösnousemusta kuolleista. Se viittaa myös siihen, että hän palaa kerran takaisin kunnian Kuninkaana.11

Varhaisemmassa juutalaisessa perinteessä pääsiäisaterialla nautittiin neljä viinimaljaa.12 Myöhemmin lisättiin viides, niin sanottu Elian malja. Tämä erityinen malja liittyy toivoon, että Elia tulee, juo maljasta ja julistaa, että Messias on tullut (Mal. 4:5; 3:23 vuoden 1992 käännös).13

Jokaiseen näistä viinimaljoista liittyy tärkeitä opetuksia. Muinaisten rabbien mukaan ensimmäiset neljä maljaa liittyvät neljään Israelin lapsille annettuun lupaukseen:

"Sano sentähden israelilaisille: ”Minä olen Herra, ja minä vien teidät pois egyptiläisten sorron alta ja vapautan teidät orjuudesta ja pelastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla. Niin minä otan teidät kansakseni ja olen teidän Jumalanne” (2. Moos. 6:6-7).

Tekstissä mainitut neljä lupausta ovat: 1. Minä vien teidät pois. 2. Minä vapautan teidät. 3. Minä pelastan teidät. 4. Minä otan teidät kansakseni.14

Ensimmäinen eli pyhityksen malja on seder -aterian alussa. Siinä pyhitetään tai erotetaan tämä ateria erityisenä palveluksena Herralle. Toista maljaa kutsutaan ylistyksen maljaksi, koska ihmisen on määrä ylistää Pyhää Jumalaa hänen suurista teoistaan. Kolmas malja on pelastuksen malja. Juutalaisille se on muistomalja fyysisestä Egyptistä pelastumisesta. Evankeliumeista voimme päätellä, että juuri tämän maljan Jeesus Messias määräsi olemaan erityisenä muistomerkkinä vieläkin suuremmasta pelastuksesta. Kaikille Jeesukseen uskoville tämä malja symboloi hengellistä pelastusta synnin orjuudesta Messiaan uhrin kautta.15 Neljäs malja, hyväksynnän tai kiitoksen malja, on sopiva päätös aterialla. Pyhityksen, ylistyksen ja pelastuksen jälkeen tämä malja symboloi sitä totuutta, että Jumala hyväksyy kansansa.16

Pääsiäisjuhlan vietto Uudessa testamentissa

Suurin osa pääsiäisen viettoperinteestä oli jo täysin muotoutunut ennen ensimmäistä vuosisataa.17 Uudessa testamentissa on useita viittauksia pääsiäiseen. Se mainitaan sekä evankeliumeissa (ks. Luuk. 2:41 ja Joh.5:1; 6:4) että myös Apostolien teoissa (ks. 12:3-4). Jeesus, apostolit ja alkuseurakunta viettivät sitä. Varmaan kaikkein kuuluisin kertomus pääsiäisen vietosta on se, kun Jeesus oli yhdessä opetuslastensa kanssa yläsalissa. Siitä kerrotaan kaikissa evankeliumeissa. Kertomuksista käy ilmi ensimmäisen vuosisadan juhlaperinteitä. Niissä kerrotaan myös Jeesuksen esittämiä hengellisiä opetuksia tähän juhlaan liittyen.

Pääsiäisjuhlan perinteistä Luukas mainitsee mm. lampaan (Luuk. 22:8 VKR) ja Matteus matsan eli happamattoman leivän (Matt. 26:26). Matteus ja Luukas puhuvat viinimaljoista (Matt. 26 ja Luuk. 22) ja Johannes kertoo evankeliumissaan myös jalkojen pesusta (Joh. 13:1-15).

Vaikka kysymyksessä on epäilemättä pääsiäisaterian viettäminen kokonaisuutena, useimmat evankeliumien kirjoittajat keskittyvät kuvaamaan lähinnä leivän ja viinin nauttimista, joille Jeesus antoi tässä yhteydessä erityisen merkityksen. Johanneksen evankeliumin 6. luvun mukaan Jeesus oli jo tätä ennen opettanut:

"Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta … Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma" (Joh. 6:51, 54-55).

Nyt pääsiäisaterialla hän yhdistää tämän opetuksensa käsillä olevien konkreettisten aineiden, leivän ja viinin nauttimiseen:

"Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini". Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi” (Matt. 26:26-28).

Seder-aterian järjestyksen tunteminen auttaa meitä tunnistamaan, että malja, jolle Jeesus antoi tällaisen merkityksen, oli kolmas malja, pelastuksen malja. Luukkaan kertomuksen mukaan Jeesus sanoi tästä maljasta:

"Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan" (Luuk. 22:20).

Vanhassa testamentissa liitto vahvistettiin aina uhrieläimen verellä. Tässä Jeesus viittaa siihen uuteen liittoon, josta mm. Jeremia oli ennustanut:

"Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton… minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä" (Jer. 31:31-34).

Jeesus asetti ehtoollisen pääsiäisaterian yhteydessä. Sen on tarkoitus muistuttaa meitä jatkuvasti hänen kuolemastaan. Ehtoollisella nautitaan vain yksi malja. Se on tuo pääsiäisaterian kolmas eli pelastuksen malja.

Monet ovat sitä mieltä, että Jeesus ja opetuslapset nauttivat ilmeisesti vain kolme maljaa.18 Evankeliumeissa kerrotaan, että aterian lopuksi he lauloivat kiitosvirren (Matt. 26:30). Kuitenkin perinteisellä seder-aterialla ylistyspsalmeja lauletaan neljännen maljan yhteydessä.19

Profeetallinen täyttymys

Pääsiäisen taustasta käy selvästi ilmi sen profeetallinen merkitys, joka on lyhyesti sanottuna lunastus tai pelastus. Rabbi Saul Tarsolainen eli apostoli Paavali esittää tämän teeman kauniisti ja ytimekkäästi kirjeessään Korinton uskoville. Heitä oli kehotettu selvittämään moraalisia ongelmia jäsenistönsä keskuudessa. Käyttäen hyvin tunnettua pääsiäisen vertauskuvaa Paavali tekee yhteenvedon opetuksestaan:

"Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa" (1. Kor. 5:6-8).

Pääsiäislampaan surmaaminen esikuvasi sitä pelastusta, joka saadaan Jumalan määräämän uhrikaritsan, Messiaan, kautta. Mikä erityinen ilo onkaan viettää tätä juhlaa Paavalin kehotuksen mukaan, kun on todella saanut kokea pelastuksen Jeesus-Messiaassa, maailman Vapahtajassa!

Mutta pääsiäisen merkitys menee vielä pitemmälle kuin sen muistamiseen, mitä Messias on jo tehnyt meidän puolestamme. Luemme Jeesuksen sanat Matt. 26:29:

"Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa".

Paavali kirjoittaa vastaavasti:

"Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee" (1. Kor. 11:26).

Pääsiäisen esikuvallisuuden lopullinen täyttymys on siis vielä edessäpäin. Niin kuin Israel vapautui Egyptistä pääsiäisenä mennäkseen maalliseen luvattuun maahan, niin myös suurempi vapautus, johon tämä juhla viittaa, on tulossa, kun Messias tulee uudelleen ja vie kaikki omansa Isän kotiin Karitsan hääaterialle uuteen Jerusalemiin.

Alkuseurakunta odotti tämän lupauksen täyttymistä ja vietti sen tähden usein Herran ehtoollista. He halusivat muistuttaa itseään Messiaan kuoleman merkityksestä ja hänen lupauksestaan tulla takaisin. Heidän ehtoollisen viettonsa ei kuitenkaan mitenkään vähentänyt kerran vuodessa vietettävän pääsiäisen ja happamattoman leivän juhlan arvoa. Pikemminkin päinvastoin. Kun ehtoollinen Jeesuksen kuoleman muistamiseksi oli tavallisesti vain pieni osa muuta tilaisuutta, niin kerran vuodessa vietetty pääsiäisateria oli kokonaisuudessaan omistettu yksinomaan tälle aiheelle. Pääsiäisaterialla leivän ja viinin nauttiminen Messiaan uhrin muistamiseksi saivat erityisen keskeisen aseman. Olihan Jeesus asettanut ehtoollisen nimenomaan pääsiäisaterian yhteydessä.

Käytännöllisiä ohjeita Jeesukseen uskoville

Jeesuksen seuraajat voivat kokea monet edellä kerrotuista juhlatavoista merkityksellisiksi noudattaa. Jotkut haluavat valmistua pääsiäisjuhlan viettoon puhdistamalla talonsa kaikesta happamasta ennen seder –ateriaa. Tämä on vertauskuva sydämen hengellisestä puhdistamisesta (1. Kor. 5:6-8). On ajateltu, että Jeesuksen suorittama jalkainpesu olisi ollut vastaavanlainen toimitus kuin kaiken happaman poistaminen talosta.20 Jalkojen pesemisen syvällinen opetus tarkoittaa sisäistä puhdistumista, jonka vain Messias voi saada aikaan. Tämä käy ilmi Jeesuksen sanoista Pietarille, joka esteli Jeesusta pesemästä hänen jalkojaan:

"Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani" (Joh. 13:8).

Se, miten kirjaimellisesti kukin haluaa ulkonaisesti luopua kaikesta happamasta, on varmaan niitä asioita, joista Paavali sanoo: "Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma" (Room.14:5). Mutta sisäisen puhdistumisen suhteen meillä ei ole vaihtoehtoja. Pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla ovat meille hyödyksi vain siinä määrin kuin Jumalan Karitsan veri saa puhdistaa sydämemme. "Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa" (1. Kor. 5:8).

Pääsiäinen (Pesach) alkaa virallisesti, kun aurinko laskee Nisan –kuun 15. päivän alkaessa. Koska useimmat juutalaiset yhteisöt Israelin ulkopuolella viettävät ensimmäiset kaksi pääsiäisjuhlan iltaa perinteisen sederin merkeissä, monet messiaaniset uskovat viettävät erityyppisen sederin kumpanakin iltana. Ensimmäisenä iltana voi olla suuri yhteinen, koko seurakunnan seder –ateria, jolle voivat osallistua sellaisetkin, jotka haluavat tulla oppimaan ja kuulemaan pelastuksen sanomaa. Toisena iltana voi olla pienempi kotiseder.21

Pääsiäinen voi muodostua hengellisesti ravitsevaksi ja iloiseksi kokemukseksi, kun siihen paneutuu huolella ja ajattelee kaikkien juhlanviettotapojen syvällistä Messias-keskeistä sanomaa. "Viettäkäämme siis juhlaa!" (1. Kor. 5:8).

TV7:n Raamatun juhlakalenteri ohjelmasarjan yhteydessä esitettyjä kysymyksiä:

Kysymys:
Pääsiäisen vietto juutalaisen perinteen mukaan on niin monivivahteinen, että on vaikea muistaa kaikkia siihen liittyviä asioista. Onko olemassa jotain opaskirjasta?

Vastaus:
Juutalaiset käyttävät kirjasta nimeltä Haggada, jossa koko seder-aterian tapahtumat on tarkasti kerrottu siinä järjestyksessä kuin ne toteutetaan. Tämän kirjasen lukeminen on keskeinen asia pääsiäisaterialla. Messiaanista seder-ateriaa varten on olemassa ainakin yksi suomenkielinen kirjanen nimeltä Messiaaninen pääsiäisenvietto, jonka on kirjoittanut Keijo Lindeman.

Kysymys:
Eikö juhlien vietto ole suurelta osin kulttuurikysymys? Kun ei tunne juutalaista kulttuuria, voi tulla pelko, osaako tehdä kaiken oikein? Jos me kristityt alamme viettää Raamatun juhlia, pitäisikö meidän seurata juutalaisten tapoja vai voisimmeko kehittää omat juhlanviettotapamme?

Vastaus:
Asiaa kannattaa lähestyä nöyrällä ja oppivaisella mielellä. Mitkään tavat eivät ole pääasia, vaan juhlan sisältö, joka on Messias ja hänen työnsä. On parasta edetä sitä mukaa kuin itse oppii sisäistämään ne tavat, joilla voi parhaiten julistaa ja juhlia Messiaan työtä. Juutalainen kulttuuri on säilyttänyt Jumalan antamat juhla-ajat. Raamatusta ei kuitenkaan löydy kaikkia yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten juhlia tulee viettää. Juutalainen perinne on mielestäni hyvä ohje, mutta jos sen tarkan noudattamisen sijaan haluaa menetellä jollain muulla tavalla, kuka voi sitä estää? Tärkeintä on vilpitön sydämen tila Herran edessä ja Jumalan kunnian etsiminen!

Paluu edelliselle sivulle

Lähdeviitteet
1. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 28.
2. Sama, 26.
3. Sama.
4. Lindeman, Keijo, Messiaaninen pääsiäisenvietto, 8-9.
5. Sama.
6. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 27.
7. Sama.
8. Lindeman, Keijo, Messiaaninen pääsiäisenvietto, 9.
9. Sama, 13.
10. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 28.
11. Lindeman, Keijo, Messiaaninen pääsiäisenvietto, 13.
12. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 27.
13. Sama.
14. Lindeman, Keijo, Messiaaninen pääsiäisenvietto, 9.
15. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 29.
16. Sama, 30.
17. Sama, 28.
18. Lindeman, Keijo, Messiaaninen pääsiäisenvietto, 9.
19. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 30.
20. Bacchiocchi, Samuele, God’s Festivals, Part 1, 62.
21. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 33.